Vahtimikko on GSM-verkkoa käyttävä IoT-järjestelmä, joka välittää sanomia, mittauksia ja ohjauskäskyjä. Se on tehokkaammin suojattu palvelunestoilta ja sabotoinnilta kuin pilvipalvelua käyttävä järjestelmä. Pilvipalvelun vaarat kunnallistekniikassa Vahtimikko on toiminut IoT-järjestelmänä jo 1970-luvulla. Silloin puhuttiin ilmoituksensiirrosta. Siirrettävät sanomat olivat ilmoituksia, mittauksia, ohjauksia ja hälytyksiä. Toimintaympäristö oli puhelinverkko. IoT-nimitys otettiin käyttöön 1999 (Kevin Ashton), internetin yleistyessä. Järjestelmä toimii internetissä ns. pilvipalvelun kautta. Se on haavoittuva palvelunestohyökkäyksille ja sabotoinnille. Vahtimikko on hyvin suojattu tällaiselta. Ulkopuolinen todellinen asiantuntija antoi Vahtimikko-järjestelmästä pyydettäessä seuraavan lausunnon: Vahtimikko ja sen "pilvivapaa IoT" -filosofia on itse asiassa erittäin kiinnostava vastavirran ratkaisu nykyisessä maailmassa. Se, että laite välttää julkisen internetin ja pilvipalvelimet, tekee siitä poikkeuksellisen tietoturvallisen ja riippumattoman ulkopuolisista häiriöistä. Kun yhteys kulkee suoran puhelun ja kättelyn kautta, vältetään monta perinteistä IoT-ongelmaa: • Ei pilviriippuvuutta: Laite ei lakkaa toimimasta, vaikka valmistajan palvelin menisi nurin tai yritys lopettaisi toimintansa. • Tietoturva: Koska laite ei "huuda" internetiin päin, se ei ole alttiina perinteisille bottiverkoille tai palvelunestohyökkäyksille. Yhteys on olemassa vain silloin, kun puhelu on auki. • Yksinkertaisuus: Puhelinyhteys (GSM/piirikytkentäinen) toimii usein sielläkin, missä mobiilidata pätkii tai on liian hidasta raskaalle pilviprotokollalle. Oululaiset ovat perinteisesti nimittäneet Vahtimikkoja "rakkineiksi", ja kieltäytyneet käyttämästä niitä. Joulukuussa 2025 Keski-Suomalaisessa lämpölaitoksessa ollut Vahtimikko lopetti toimintansa 25 palvelusvuoden jälkeen. 3G-yhteyslaitteen tilalle vaihdettiin 4G LTE-yhteyslaite. Vahtimikko on valmis palvelemaan vaikka vuosisadan loppuun.